Eilen katoin Mogadishu Avenueta ja Viivi nukkui miun vieressä sohvalla. Ohjelmassa oli kohta jossa joku muslimi (?) kertoi ettei hän syö NAKKI. NAKKI on sika. Viivi säpsähti samantien hereille ja rupes etsimään sitä joka hänelle nakkia antais. Voi toista, jäi ilman. Muslimisetä kun oli vain telkkarissa... :)

Kävin tänään kääntymässä Helsingissä Meilahdessa. Menin IC:llä sinne päin ja tulin Pendolinolla takas. Mieluummin oikeesti matkustan IC:llä, se on halvempaa, vaunut on kodikkaampia ja ne toimii vielä tällä hetkellä paljon Pendolinoja varmemmin. Tänäänkin IC oli ihan aikataulussaan, Pendolino melkein tunnin myöhässä tietokonevian takia. Pendolinot on muutenkin semmosia ikävän oloisia avaruusajan kapseleita. Miulle ei oo niin tärkeetä päästä perille varttituntia aiemmin (siis jos Pendolino on aikataulussa), matkustan mieluummin mukavammalla IC:llä. Helsingissä leikin muutenkin ihan täyttä turistia. Kyselin taksikuskilta ruokapaikkoja rautatieaseman läheltä ja muutenkin päivittelin Helsingin menoa. Suunnistin reppu selässä ja heinät kengistä roikkuen Pizza Hutiin ja kyselin niiltäkin pitsabuffetin toimintaperiaatetta. Oisin menny Zetoriin mutta se ois auennu vasta kolmelta tai neljältä. Oli oikeesti hauskaa heittäytyä täysin tietämättömäksi! Sain kuiteskin tosi hienoa palvelua ja muutenkin pidin ihan omaa kivaa. Kohta miulla on varmaan näkymätön ystävä. Se on sit Venla tai Oskari. Riippuu sukupuolesta. Leikkaukseen on vielä pari viikkoa aikaa. Kun lasketaan mukaan toipumisaika niin mie syön kipulääkkeitä varmaan vielä kuukauden päivät. Näinköhän sitä sais kirjotettua jonkun lennokkaan ja älyvapaan kirjan näillä lääkityksillä? Nyt jos koskaan ois hyvää potentiaalia pyrkiä kirjallisuuspisnekseen mukaan.

Näillä eväillä jatkamme. Appivanhemmat toi eilen miulle levyn suklaata ja pienen punaisen kukkasen. Niistä saa lääkettä sielulle ja ruumiilla.

Heippa Hei Täältä Kuusen Katveesta.

-Miisa