Tein oikean uroteon ja pesin koiran pidemmän kaavan kautta shampoolla ja hoitoaineella. Rupesin harjaamaan koiraa terassilla kuivaks auringon paisteessa. Välillä annoin Viivin riehua terassilla ja purkaa energiaansa ja sit taas jatkettiin harjan kanssa. Hyvin meni siihen asti kun koira oli 85 % kuiva. Sit se sai jonku hepulin ja hyppäs terassilta alas ja rupes möyhentämään maata. Koira kuopi pölyävää hiekkamaata, juoks kaheksikkoa, hämäs itteensä ja juos ittensä kanssa kilpaa. Niin ja kaivo kaks pientä liuskekiveä ylös maasta. Sit se hyppäs onnellisena taas miun eteen viaton ilme silmissä ja äsken häikäisevän valkoseks pesty koira oli enää valkolaikullinen. Muuten oli hiekkapöly tarttunu tiiviisti vielä kosteeseen turkkiin. Häntä ja tassut oli ihan ruskeat, kuonossa roikkui hiekkakökkäreitä ja toinen korva oli nurinpäin. Yritä siinä nyt sit olla vakavalla naamalla kun toinen on niin onnellinen... :)
Siinä naurua pidätellessä koira lennätettiin takas suihkuun ja tällä kertaa tassujen ja hännän pesu sujui ilman pullikointeja. Vissiin oli koirallakin joku aavistus siitä miks jouduttiin uudestaan pesulle.

Tässä hetki sitten otettu kuva kahteen kertaan pestystä Viivistä.
145607.jpg
Nyt odottelen vielä hieman sisätiloissa tuon koiran kuivumista ja yritän sitten vasta uudelleen ulkoilua.

Off Topic: täällä haisee vieläkin inhottavasti savulle. Viittiiköhän ne tehdä metsäpaloilleen yhtään mitään tuolla rajan takana?