Tein
oikean uroteon ja pesin koiran pidemmän kaavan kautta shampoolla ja
hoitoaineella. Rupesin harjaamaan koiraa terassilla kuivaks auringon
paisteessa. Välillä annoin Viivin riehua terassilla ja purkaa
energiaansa ja sit taas jatkettiin harjan kanssa. Hyvin meni siihen
asti kun koira oli 85 % kuiva. Sit se sai jonku hepulin ja hyppäs
terassilta alas ja rupes möyhentämään maata. Koira kuopi pölyävää
hiekkamaata, juoks kaheksikkoa, hämäs itteensä ja juos ittensä kanssa
kilpaa. Niin ja kaivo kaks pientä liuskekiveä ylös maasta. Sit se
hyppäs onnellisena taas miun eteen viaton ilme silmissä ja äsken
häikäisevän valkoseks pesty koira oli enää valkolaikullinen. Muuten oli
hiekkapöly tarttunu tiiviisti vielä kosteeseen turkkiin. Häntä ja
tassut oli ihan ruskeat, kuonossa roikkui hiekkakökkäreitä ja toinen
korva oli nurinpäin. Yritä siinä nyt sit olla vakavalla naamalla kun
toinen on niin onnellinen... :)
Siinä naurua pidätellessä koira lennätettiin takas suihkuun ja tällä
kertaa tassujen ja hännän pesu sujui ilman pullikointeja. Vissiin oli
koirallakin joku aavistus siitä miks jouduttiin uudestaan pesulle.
Tässä hetki sitten otettu kuva kahteen kertaan pestystä Viivistä.
Nyt odottelen vielä hieman sisätiloissa tuon koiran kuivumista ja yritän sitten vasta uudelleen ulkoilua.
Off Topic: täällä haisee vieläkin inhottavasti savulle. Viittiiköhän ne tehdä metsäpaloilleen yhtään mitään tuolla rajan takana?
keskiviikko, 9. elokuu 2006
Kommentit