Eilis ilta meni taas pahan tuulen puuskissa. Miun mieliala on lähes suoraan verrannollinen uusien kipujen ilmentymiseen. Just kun vanhojen kipujen kanssa alkaa olla sinut, lykkää tuo pirun tauti seuraavan piston. Eilen rupes hengitys vaikeutumaan niin että pystyin käyttämään kunnolla vaan keuhkojen yläosaa. Sit samalla tuli telkkarista Aspiriinin mainos: Joskus on kiire ja et ehdi blaa blaa blaa ja blaa blaa tuntuu pääkipuna. Ota Aspirin ja voit taas nauttia elämäsi hienoista hetkistä. Se täti tuossa mainoksessa otti yhden ainoan aspiriinin! Kokemuksesta tiedän ettei yksi aspiriini kovin suuriin kipuihin auta. Kehtas ees valittaa. Murr. Se Leiraksen päätä soittava setä on paljon hauskempi. Sillä todennäköisesti sattuu oikeesti päähän kun rummuttaa päivät pitkät kalloaan.

No tulipas taas vali-vali-tekstiä. Tänä aamuna kävin Viivin kanssa kävelyllä korttelin ympäri. Päätin että käytän vaikka kaikki päivän kunnon askeleeni siihen että käytän otusta haistelemassa toisen reitin ruohotupsuja. Hauskaahan sitä on seurata. Ja pihalla on vielä ihana kirpeä syyssää, vain +5 astetta. Puin äidin neuloman paksun villapaidan päälle ja naureskelin koiralle. Mukavaa!

Oon ruvennu alottamaan päiväni hömppäsarjalla. Neloselta tulee aina aamuisin Tyttökullat. Pitää mennä seuraamaan, siinä on saattanu mennä jo alkumusiikit... :)

Terveiset kirpakasta syyssäästä,

-Miisa