Seurattuani näitä 11/9-vuosipäivän uutisointeja pisti silmään muutaman toimittajan tuotokset. Näitä valaistuneita toimittajia on lehdissä, televisiossa ja radiossa. Nämä toimittajat toivat mittasuhteet mukaan tähän "surupäivään". Kuinka moni edes muistaa paljonko kuoli Srebrenican verilöylyissä? Minä en ainakaan. Itse asiassa en edes tiedä kuinka Srebrenica kirjoitetaan. Tarkoitan kuitenkin sitä hetkeä noin kymmenen vuotta sitten jolloin toinen eurooppalainen kansa teurasti toisen kansan. Tässä tais olla mukana tämä Slobodankin. Olikohan se näin? Tai kuka muistaa mikä se oli se hullu heimo joka teurastaa muita Darfurissa? Monta ihmistä kuoli Ruandan kansanmurhassa?

Ympäri maailmaa on ollut minunkin elinaikanani lukuisia kriisipaikkoja joissa on kuollut tuhansia ihmisiä. Miksi nämä ei herätä niin paljon huomiota että mediaa nykyisin paljon seuraava tietäisi edes perusasiat näistä hirveyksistä? Kun pieni kiihkoryhmä keksii kaapata muutaman lentokoneen ja käyttää niitä jenkkien mahtirakennuksien hävittämiseen ja tässä samalla kuolee alle 3000 ihmistä niin vähemmänkin uutis- ja ajankohtaisohjelmia seuraava tietää parin tunnin tarkkuudella tapahtumien kulun ja niiden järjestyksen. Eikä sekään riitä, että niistä uutisoidaan valtavasti välittömästi tapahtuneen jälkeen vaan vielä viisi vuotta tapahtuneen jälkeen Mr. Bush puhuu samaa sontaa ja lehdet pursuavat nine-eleven-tietoiskuja.

11/9-iskuista Bush otti itselleen oikeutuksen hyökätä mihin tahansa (öljy)maahan. Tiistaiaamuna herättiin miehen kanssa kelloradion puskemiin uutisiin. Uutisissa pehmeä naisääni kertoo, että Bush on nyt myöntänyt ettei Saddam Hussein ollutkaan WTC-iskujen takana. Minä luulin että USA hyökkäsi Irakiin piilotettujen joukkotuhoaseiden vuoksi. Eihän näistä kumpikaan ole mikään oikea syy hyökätä toiseen maahan ja upottaa sodankäyntiin miljardeja dollareita. Tietääkseni sotaa on ihmiskunnan historiassa käyty jonkin kansan hävittämiseksi, jonkun arvokkaan maa-alueen valtaamiseksi tai nälän pakottamana. Oletettavasti Bush saa Valkoisessa talossaan riittävästi risottoa eikä jonkun kansan tuhoaminen toisella puolella maapalloa oikein käy järkeen (ja tämä kansan tuhoaminen on muutenkin ollut länsimaissa aika huonossa huudossa 1940-luvun jälkeen). Olisiko mitenkään mahdollista että Herra Puskan automobiilissa on öljynvaihto edessä?

Tämä Bushin politiikka muistuttaa kovasti ala-asteikäisten lasten kärhämöintiä. Pikku-Yrjöllä on paha päivä, äiti on ostanut vääriä muroja ja päälle pitää laittaa mummon kutoma villapaita. Koulussa Santtu-poika piikittelee Yrjölle punaisesta villapaidasta (sehän on ihan tyttöjen väri) ja kostaakseen tämän suuren vääryyden Pikku-Yrjö terrorisoi Santun ja Santun ystävien leikit ja sotkee aapiset. Ja opettaja ei huomaa mitään, Yrjöllä kun on niin hyvät vanhemmat.

Anteeksi pitkä vuodatus, mutta pakko purkaa ärsyyntymistä ennen kuin pääsee käsiksi siihen oikeaan aiheeseen.

Eli olen tosiaan kurkkuani myöten täynnä Bushin sotahulluutta. Bush käyttää sodankäyntiin rahat jotka olisi käytettävä oman maan kansalaisten hyväksi. Rahoilla saataisiin aikaan oikeata hyvinvointia jos ne ohjattaisiin koulutukseen ja terveydenhoitoon. Siis mitäänhän minä en Yhdysvaltain verotussysteemistä tiedä mutta olettaisin, että jokainen voittoa tekevä yritys joutuu sielläkin maksamaan veroja osavaltiolle joka taas tilittää osan rahoista jollain tavalla valtiolle. Tällä tavalla Bush saa rahaa jota hän ei osaa käyttää.

Siispä pistän yhden naisen protestin pystyyn. En halua ostaa ainuttakaan tuotetta josta menee katteet yhdysvaltalaiselle tai yhdysvaltalaisomisteiselle yritykselle. Enää pitäisi löytää kanava josta selvittäisi ns. aatteelle turvalliset merkit. Meikeistä nyt ainakin Lumene luulisi olevan suomalainen tai ainakin eurooppalainen. Ruuat on helppo valkata. Mutta mitenköhän nuo pesuaineet? Mikäköhän olis semmonen USA-vapaa merkki? Vinkkejä otetaan vastaan.

Maailma paranee askelen kerrallaan.

-Miisa