Olin
viikonlopun Lempäälän Luontaiskylpylässä Simpukka ry:n ja
Endometrioosiyhdistyksen yhteisessä hemmotteluhetkessä. Hemmottelusta
ei nyt voi niin paljon miun kohdalla puhua, kovat kivut piti siitä
huolen. Kuitenkin oon täysin sitä mieltä, että tuonne kannatti lähteä.
Se vertaistuki mitä sieltä sai oli aivan uskomatonta. Oli hienoa nähdä
eri ikäisiä naisia jotka oli käyny monet tän saman helvetin läpi.
Muilta naisilta sai hyviä vinkkejä kivun torjuntaan ja lääkärissä
käynteihin. Muutenkin oli aika vallatonta, juhlaillallisella senkun
vaan suolenpätkät lenteli kun kokemuksia alettiin jakamaan. Oikeastaan
vasta tuolta palatessa aloin vähitellen sisäistämään mistä tässä on
taudissa oikein kyse. Ymmärtämisen myötä kyynelkanavat sai töitä.
Hirveesti ei mieltä ylentänyt alavatsan ja -selän krampit jotka
säikäytti meillä silloin olleet ulkopuoliset läheiset aika pahasti.
Vertaisryhmässä tosin todettiin sekin, miten kovasti sitä säikähtää
toisen kipua mutta omalle tilalle lähinnä viittaa kintaalla. Sitä ei
vaan tajua miten kamalalta näyttää toisten silmissä silloin kun vesi
lentää silmistä ja puhe muuttuu parkaisuiksi ja tavujen kuiskauksiksi.
Ehkä jos sen joutuisi itse näkemään, osais olla lääkärissäkin jämympi.
Torstainahan miulla on jo Naikkarilla eka käynti. Uskon ja toivon että
pääsen marraskuun aikana leikkaukseen. Näillä näkymin juhlistan omaa
25-vuotispäivää yhdellä siiderillä tai viinilasillisella. Olo ei ole
nytkään kovinkaan mahtava ja kokemuksesta tiedän että 7-12 päivän
päähän on odotettavissa vielä paskempaa oloa. Tietty toivon että
pääsisin tällä kertaa helpolla, mutta aion olla realisti ja yritän
pitää ittestäni hyvää huolta että jaksan ne kaikista inhottavimmat
päivät. Ei niitä miun mielestä kannata mielestään täysin työntää, tulee
vaan morkkis ja viha päälle jos päästän pahat päivät taas yllättämään.
Nykyisin on unikin jäänyt vähemmälle. Keskimäärin tulee nukuttua 4-6
tuntia yössä entisen 8-9 tunnin sijaan. Onneksi on kaapelikanavat ja
DVD-pyöritin. Äsken laskin että tänään oon kattonu kahden pitkän
elokuvan verran Frendejä + melkein kokonaan Canalilta
Pörssipeluri-leffan. Uuden karvapipon oon kerenny neulomaan 1,5 kertaa
(sovitin ekaa versiota vasta kun siitä puuttui enää päälaki ja huomasin
sen ainakin neljä numeroa liian isoksi) mutta kolme viikkoa sitten
alotettuihin villasukkiin en oo vieläkään saanu neulottua viimesiä
pariakymmentä kerrosta. Onneksi jouluun on vielä paljon aikaa.
Heilutus ja huiskutus,
-Miisa
maanantai, 23. lokakuu 2006
Kommentit