Kohta se kiinnitti huomionsa lampeen ja lammen pinnalla kipittäviin hyönteisiin, seurasi niitä pienen hetken silmä kovana. Sen jälkeen Viivi läppäsi lammen väreilevän pinnan rikki tassulla ja tätä seurasi mieletön edestakainen ravi rannan puolella. Sit uudestaan läppäsy veden pintaan ja uus ravi. Välillä Viivi kävi uittamassa mahankin lammessa ja sit tuli takas hiekkaan möyrimään. Ei sitä katsellessa voinu kuin nauraa!
Kun koira oli aikansa leikkiny tätä krokotiilistä varoittamisleikkiä niin sit piti ruveta paiskomaan männynkäpyä. Ekaks tätäkin tehtiin kuivalla maalla mut sit haastetta lisättiin niin että mie nakkasin kävyn veteen n. puolen metrin päähän rannasta ja Viivi kävi hakemassa sen rannalle. Tästä noutamisesta innostuneena se joka kerta tanssi pienen onnen hyppytanssin kävyn ympärillä.
Kun päästiin kotipihaan piti vielä vähän jamittaa naapurin koirien kanssa. Ekaks samannäköisen Elmo-koiran kanssa ja sit seinänaapurin 9-viikkoisen setterin pennun kanssa, joka suloisen päättämättömänä kantoi siankorvaa suussaan.
Ovelta posotettiin vauhdilla kylppäriin jonne jäikin koirasta varmaan vajaa kilo hiekkaa ja kourallinen havunneulasia. Rankan aamun jälkeen olikin jo aika nukahtaa emännän syliin ja emäntä miettii vaan että miten sitä voi tuntea niin paljon hellyyttä toisen lajin edustajaa kohtaan.
Tässä kuva väsyneestä onnellisesta joka löytyi meidän sängyn alta.
Kommentit